tiistai 29. kesäkuuta 2010

Andrea Camilleri: Rounding the Mark

Komisario Montalbano tuntee voimatonta raivoa maailman pahuuden, poliisin korruptuneisuuden ja Italian uuden, sensuuria harjoittavan oikeistohallituksen edessä. Montalbano on jo päättänyt irtisanoutua virastaan, kun hänen tiensä risteävät pienen afrikkalaispojan kanssa, joka on tuotu satojen muiden laittomien siirtolaisten mukana Välimeren yli Sisilian rannikolle.

Komisarion ja pojan lyhyt kohtaaminen ei jätä Montalbanoa rauhaan, ja hänen pahat aavistuksensa käyvät toteen, kun poika löytyy kuolleena tienposkesta. Montalbanon soimaava omatunto vaatii pojan kohtalon selvittämistä ja syyllisten rankaisemista.

Aamu-uinnillaan Montalbano törmää meressä ajelehtivaan ruumiiseen, joka on rapujen tunnistamattomaksi kaluama. Miehen henkilöllisyys selviää vasta, kun komisarion ruotsalainen ystävätär Ingrid tulee mukaan kuvioihin. Kuten arvata saattaa, merestä löytyneen miehen ja afrikkalaispojan tarinatkin risteävät lopulta.

Andrea Camillerin seitsemäs Montalbano-dekkari Rounding the Mark (Il giro di boa, 2003) liikkuu järjestäytyneen rikollisuuden, ihmiskaupan ja laittomien siirtolaisten ammattimaisen salakuljetuksen karussa maailmassa. Kokonaistilanteen toivottomuudesta huolimatta Montalbano yltää taas melkoisiin urotekoihin suuttumuksensa ja oikeudentajunsa ajamana. Komisarion sydäntä koetellaankin kirjassa niin symbolisesti kuin fyysisestikin.

Vaikka kirjan aihepiiri on synkkä, kerronta on totuttuun tapaan huumorilla höystettyä. Camilleri kirjoittaa tavattoman vetävästi ja viihdyttävästi. Kirjailija on dialogin mestari, mutta myös Montalbanon yksinäisten kamppailujen, niin sisäisten kuin ulkoistenkin, kuvaukset ovat vangitsevia.

Sarjan edellinen osa ilmestyi suomeksi maaliskuussa, joten Rounding the Markin suomentamista saataneen odottaa pari vuotta. En suosittele odottamaan, vaan tarttumaan Camillerin luottokääntäjän Stephen Sartarellin erinomaisiin englanninnoksiin.

2 kommenttia:

  1. Kiitos hyvästä lukuvinkistä. Luin juuri Camillerin Eväsvoron ja mietiskelin mikä voisi olla seuraava. Toivottavasti onnistun saamaan tämän jostain käsiini.
    t. MekuRu

    VastaaPoista
  2. Hauskaa että joku joskus kommentoikin! Melkein suosittelisin lukemaan Montalbanoja järjestyksessä; Eväsvorosta seuraava on Viulun ääni. Kaikki Camillerit ovat loistavia!

    VastaaPoista

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...