Katherine Hall Page: The Body in the Sleigh

Yhdysvaltalaisen Katherine Hall Pagen The Body in the Sleigh (2009) on jo kahdeksastoista Faith Fairchildista ja hänen perheestään kertova romaani, mutta ensimmäinen ja todennäköisesti myös viimeinen lukemani. Viimeinen siksi, että kirja ei missään vaiheessa napannut kunnolla mukaansa.

Alun perin tartuin kirjaan joulun alla. Etsiskelin vuodenaikaan sopivaa, mieluiten jouluista dekkaria luettavakseni, ja kiinnostuin Hall Pagen uutuudesta, koska kirjailijan 15. Faith Fairchild-dekkari oli voittanut arvostetun Agatha Awardin. Viime vuosina Agatha Award on mennyt järjestään kanadalaiselle Louise Pennylle, jonka dekkarit ovat suosikkilistani kärjessä.

Hall Pagen kirja ei kuitenkaan ottanut luistaakseen joulunpyhinä, joten palasin siihen vasta nyt keväämmällä. Kirjan päähenkilö on pastorin vaimo Faith Fairchild, joka lähtee sydänleikkauksesta toipuvan miehensä ja kahden lapsensa kanssa joulunviettoon Sanperen saarelle. Saari sijaitsee Mainen osavaltiossa ja Fairchildeilla on siellä talo (tai suomalaisittain mökki).

Sanperella asuu myös Mary Bethany-niminen vanhapiika, joka on omistautunut vuohilleen. Jouluaattona Mary löytää tallistaan pienen vauvan, jonka kantokoppaan on kätketty tukku rahaa ja nimetön kirje. Kirjeessä Maryä kehotetaan kasvattamaan Christopherista kunnon mies. Hämmentynyt Mary soittaa Faithin hätiin, ja yhdessä naiset yrittävät selvittää vauvan äidin henkilöllisyyden.

Kirjan toinen juonilinja lähtee siitä, kun Faith löytää reestä kuolleen tytön, joka osoittautuu saarella asuneeksi Norah Taftiksi. Norah on kuollut huumeiden yliannostukseen, mutta kyseessä ei ole vahinko vaan murha. Fairchildien perhetuttavien poika viedään tapauksen tiimoilta kuulusteltavaksi, mutta hän suostuu uskoutumaan asiassa vain Faithin pastori-miehelle. Lopulta juonilinjat kietoutuvat väljästi yhteen.

Hall Pagella on sekä psykologista että yhteiskunnallista yritystä, mutta paikoin lipsahdetaan paatoksen puolelle. Kirjassa on myös pari psykologisesti täysin epäuskottavaa sivuhenkilöä. Päähenkilöt ovat liiankin tavallisia ja mitäänsanomattomia. Maryn ja tallista löytyneen Christopherin nimet viittaavat tietysti Raamattuun ja jouluevankeliumiin, mutta haettu intertekstuaalisuus jää päälleliimatuksi.

Tuomio: Jännäriksi The Body in the Sleigh on aivan liian laahaava ja yllätyksetön. Todella viihdyttäväksi cozy mysteryksi siinä on liian vähän kodikkuutta ja huumoria. Kirja ei ole huono, mutta sovinnainen ja vähän tylsäkin se on.