maanantai 14. helmikuuta 2011

Ann Rosman: Majakkamestarin tytär

Ruotsalaisen Ann Rosmanin esikoisromaani Majakkamestarin tytär (Fyrmästarens dotter, 2009) on leppoisa murhamysteeri heikkohermoisille ja miksei vähän karaistuneemmillekin dekkarinystäville.

Rosman sijoittaa kirjansa tapahtumat omalle kotipaikkakunnalleen Marstrandiin, joka sijaitsee Ruotsin länsirannikolla, tunnin ajomatkan päässä Göteborgista. Kirjan keskushenkilö on göteborgilainen poliisi Karin Adler, joka tekee eroa merimies-kihlatustaan. Purjehdusta harrastava Karin päätyy asumaan veneeseensä, jonka hän ankkuroi Marstrandin idyllisiin maisemiin.

Kun Marstrandin edustan autiolta majakkasaarelta löytyy maakellariin muurattu ruumis, Karin kollegoineen saa jutun tutkittavakseen. Ruumis osoittautuu 1960-luvulla kadonneeksi Arvid Stiernkvistiksi, jonka oli oletettu hukkuneen purjehdusonnettomuudessa.

Kellarista löytynyt vihkisormus johdattaa Karinin Arvidin lesken, hienostorouva Siri von Langerin puheille. Von Langerin omituinen käytös ja paikallisten kertomukset saavat Karinin kiinnostumaan Marstrandin vaietusta menneisyydestä, johon liittyy niin natsikytköksiä kuin aviottomia lapsiakin.

Rosman kuljettaa kahta aikatasoa rinnakkain. Nykyhetkestä tehdään sukelluksia 1960-luvun alkuvuosiin, jolloin Arvid ja Hamneskärin majakkamestarin tytär, Elin Strömmer, rakastuivat. Miten ja miksi Arvid sai surmansa? Entä mitä tapahtui kauniille Elinille?

Teemoja esikoiskirjailija on ahnehtinut teokseensa liikaakin, eivätkä kaikki langat tule solmituiksi tyydyttävällä tavalla. Tästäkin huolimatta Majakkamestarin tytär on mukavan vanhanaikainen, merellinen mysteeri, jossa murhaajan henkilöllisyys on itse asiassa vain yksi arvoitus muiden joukossa.

Kuva: Anette Ericsson.

Ann Rosman (s. 1973) työskenteli IT-konsulttina, kunnes ryhtyi päätoimiseksi dekkarikirjailijaksi. Rosmanin toinen Marstrandiin sijoittuva dekkari, Själakistan, ilmestyi Ruotsissa kesällä 2010. Kirjojen käännösoikeudet on myyty kahdeksaan maahan.

Majakkamestarin tytär ilmestyy suomeksi 22. helmikuuta Bazarin kustantamana.

7 kommenttia:

  1. Tämä kuulostaa sellaiselta dekkarilta, josta saattaisin pitää -- olen juuri sellainen "heikkohermoinen" dekkarinlukija ja tykkään, että siihen pakolliseen murhaan kietoutuu jotain mukavaa, kuten kiehtova miljöö ja vähän ihmissuhdekeitoksia :). Leena Lumen blogissa jo tästä luin ja sinulta sain lisää vinkkiä siitä, millainen kirja on kyseessä. Kun vielä saisi varattua kirjastosta...

    VastaaPoista
  2. Pienen mökin emäntä, kuule, jos haluat kirjan omaksesi, voin sen sinulle postimaksua vastaan postittaa. Mulla on kirjan arvostelukappale, enkä koskaan lue dekkareita toistamiseen, joten se liikenee kyllä!

    Tässä on tosiaan mukava saaristomiljöö ja ihan vetävä tarina ilman mitään kamaluuksia.

    VastaaPoista
  3. Lumikko, tämä oli kivasti vanhanakainen. Muistutti paljon Johan Theoronia, joka on kyllä asteen verran hyytävämpi. Kokeile Johan Theoronin Hämärän hetki ja Yömyrsky. Jo pelottaa!

    VastaaPoista
  4. Leena Lumi, vanhanaikainen nimenomaan, mutta kivasti, kyllä.

    Theorinit ovat hyllyssä, mutta en ole vielä ehtinyt/uskaltanut tarttua niihin...

    VastaaPoista
  5. Luettu nyt täälläkin, kiitos vielä kirjasta! Viihdyttävä kirja, mutta todella vaikeiden aiheiden (esim. keskitysleirikokemukset) tuominen viihteeseen on minusta vähän riski; tuntuu makaaberilta, jos niitä käytetään ikään kuin juonen katalysaattoreina, lyhyesti sivuten. Mutta henkilöhahmoista ja ihmissuhdekiemuroista pidin! Mielenkiinnolla odotan seuraavaa suomennosta Rosmanilta.

    VastaaPoista
  6. Pienen mökin emäntä, eipä kestä :) Niin, aika pintaraapaisuksi se toisen maailmansodan aikaisten tapahtumien käsittely jäi.

    VastaaPoista

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...